Kemijoki ja sen sivujoet – Suomen suurin perhokalastusalue
Suomen parhaat perhopaikat löytyvät täältä
Kemijoen vesistö on mittasuhteiltaan käsittämätön. Sivujokineen se kattaa lähes 26 000 kilometriä ja silloin tarkoitetaan vähintään kaksi metriä leveää virtaavaa uomaa – uomien vesimäärällä mitaten alueella on enemmän kalastettavaa kuin yksikään muu vesistö Suomessa voi tarjota. Tämä on alue, jossa perhokalastaja voi kuluttaa koko elämänsä eikä koskaan kahlata samaa koskea kahdesti. Silti useimmat ohittavat sen valtateillä matkalla jonnekin muualle. Heidän menetyksensä on sinun mahdollisuutesi.

Pääuoma – erämaavirta, joka ei anna itseään helpolla
Ounasjoella ja Ylä-Kemijoella tärkeimpiä saalislajeja ovat hauki, harjus ja taimen. Pääuoma ei ole helppo kohde – se on leveä, virtaava ja vaatii kalamieheltä sekä lukutaitoa että kärsivällisyyttä. Mutta se palkitsee. Kitisen ja Savukosken välisellä noin 40 kilometrin osuudella sijaitsevat Kemijoen suurimmat kosket, joen leveys vaihtelee 50–100 metrissä, ja suuret ja pienet kosket ovat taimenen ja harjuksen ruokailualueita – perho- ja viehekalastukselle loistavat mahdollisuudet. Kemijoen latvat voivat yllättää: ne antavat taimenta, paikoin jopa todella hyvin – ja harjuksia tulee mukavasti, isoimpien ollessa yli 40-senttisiä.
Ounasjoki – Lapin kruununjalokivi
Ounasjoki suojeltiin vuonna 1983 erityislailla, ja sen ekologinen tila on erinomainen. Se on Suomen mittapuulla harvinainen, suuri ja ainutlaatuinen, valjastamaton lappilainen joki. Ounasjoessa on useita hyviä koskipaikkoja – Aapiskoski, Ankkurinkoski, Marraskoski – ja kaikki Ounaksen sivujoet ja -purot ovat harjus- ja taimenpitoisia. Kokenut kalastaja tietää, että parhaat paikat löytyvät ylhäältä. Lohinivan seuduilla alkaa se Ounasjoki, josta tarinat kertovat. Joki ei lupaa helppoja saaliita – se lupaa aitoja.
Ylä-Kemijoelta Savukoskelle – rakentamaton jokiosuus
Ylä-Kemijoki on rakentamaton joki, jonka luonnontilaa ovat muuttaneet lähinnä uittoperkaukset ja metsäojitukset. Uiton loputtua kosket on kunnostettu. Ylä-Kemijokeen laskee useita sivujokia, joista merkittävimmät ovat Kairijoki, Värriöjoki ja Tenniöjoki. Tämä on se Kemijoki, joka muistuttaa miltä lappilainen erämaavirta on ennen patojen aikakautta näyttänyt – leveä, ruskea, arvoituksellinen.
Kairijoki – Itä-Lapin harjuksen valtakunta
Kairijoki on joki, josta jokamies kuiskaa toiselle. Yli puolet Kairijoen pääuomasta on vapaasti virtaavia koskia, jotka soveltuvat erinomaisesti perhokalastukseen, ja joessa voi kahlata. Luontaisesti lisääntyvät taimen- ja puronieriäkannat elävät pienissä sivujoissa. Tässä joessa harjus ei ole sivusaalis – se on kuningas, jonka vuoksi tullaan.
Lue myös oheinen Kairijoesta kertova artikkeli
Värriöjoki ja Tenniöjoki – salaiset sivujoet

Savukosken Värriöjoki ja Sallan Tenniöjoki ovat nimiä, joita ei löydy perhokalastusoppaista – ja juuri siksi ne kannattaa tuntea. Molemmat joet laskevat Ylä-Kemijoelle rakentamattomina ja lähes koskemattomina. Niiden vedet ovat erityisen kirkkaita ja siksi harjuksen suosimia. Värriöjoki kulkee Värriötunturin suojelualueen laidalla, missä kukijiota on vähän ja kalastuksen paine on minimaalinen.
Kalavesi onkin säilynyt luonnontilaisena vuosikymmeniä.
Tenniöjoki puolestaan on leveämpi ja virtaa rauhallisemmin. Sen nivat ja syvänteet palkitsevat hänet, joka malttaa odottaa. Kummassakin joessa harjus nousee pintaan illemmalla vasta kun useimmat kulkijat ovat jo lähteneet kotiin. Nämä ovat jokia, joihin ei eksy vahingossa – niihin täytyy etsiytyä tarkoituksella.
Kalavesi onkin säilynyt luonnontilaisena vuosikymmeniä.
Tenniöjoki puolestaan on leveämpi ja virtaa rauhallisemmin. Sen nivat ja syvänteet palkitsevat hänet, joka malttaa odottaa. Kummassakin joessa harjus nousee pintaan illemmalla vasta kun useimmat kulkijat ovat jo lähteneet kotiin. Nämä ovat jokia, joihin ei eksy vahingossa – niihin täytyy etsiytyä tarkoituksella.
Miksi kirkas vesi ratkaisee kaiken
Kemijoen vesistössä parhaat perhokalastuspaikat erottaa yhdellä silmäyksellä. Jos pysähtyy jollekin tienvarsipaikalle, niin siinä voi yleensä jo joen veden väristä päätellä onko kyseessä hyvä paikka ennen kuin laittaa edes kamoja kasaan. Jos tien vieressä virtaava joki on vedeltään mustaa suomönjää, ei kannata vaivautua edes kokeilemaan. Jos taas vesi on kirkasta ja puhdasta, niin silloin joesta voi saada hyvällä tuurilla oikein mukavasti harjusta. Harjus on herkimpiä kertomaan vesistön tilasta. Se katoaa ensimmäisenä ja palaa viimeisenä.
Kemijoen vesistö – elämän mittainen projekti
Kemijoen vesistö ei ole kohde jossa käydään kerran. Se on paikka johon palataan, joka kerta hieman viisaampana, joka kerta löytäen jotain uutta. Kokenut kalastaja, joka on kolunnut koko Pohjoiskalottia ja kalastanut upeita kaloja upeissa paikoissa, löytää silti Kemijoelta haastetta ja hienoja perhokalastuselämyksiä. Tässä vesistössä riittää tutkittavaa koko elämäksi – ja opas, joka tuntee vedet, lyhentää oppimiskäyrää ratkaisevasti.

